Kun Heimo on Levyraadissa arvioimassa Mission impossible -elokuvan tunnussävelmää, hän antaa arvioksi 5/4. Tässä arviossa Heimo ei kuitenkaan anna tavalliseen Levyraadin tapaan yleistä arvosanaa kappaleelle, vaan Heimo arvioi oikein kyseisen kappaleen käyttävän harvinaista 5/4 tahtilajia. Vastauksen voisi äkkiseltään tulkita myös kappaleen arvosanaksi, sillä Mahdoton tehtävä -elokuvan tunnarille annettu mahdoton arvosana 5/4 voisi sopia tilanteeseen varsin hyvin. Niinpä Heimon antaman arvion saattaa ymmärtää monella tavalla. Strippi 4942.
Ja Heimo tuntee musiikin, koska Mission Impossiblen tunnuskappale on 5/4-tahdissa.
VastaaPoistaTarkemmin tuntematta kyseistä sarjaa tai musiikin tahtilajeja otaksuin Heimon tarkoittavan tunnistavansa mistä sarjan osasta tunnusmusiikin sovitus soitettiin. "viidestä neljäs" on myös looginen tapa ilmaista järjestys. Heimon olen ajatellut olevan enemmän elokuva- kuin musiikki-ihmisiä.
VastaaPoistaps sen verran musiikista tiedän ettei molli tarkoita melankoliaa, vaikka niin annetaan monesti ymmärtää. Säkkijärven polkka soi mollissa ja Juicen Syksyn sävel soi duurissa noin valaisevana esimerkkinä.
Se, että onko kappale duurissa vai mollissa voi olla ihan mielipidekysymys. Sävellajissa on seitsemän nuottia tietyn kaavan mukaan, duurissa on erilainen kaava kuin mollissa. Jos lähdetään laskemaan duuriasteikkoa nuotista C, niin saadaan kaikki valkoiset koskettimet, mutta ei yhtään mustaa. Mutta jos lähdetään laskemaan mollikaavaa nuotista A, niin tuloksena on kaikki valkoiset, eikä yhtään mustaa.
PoistaLisäksi C-duuri sävellajissa on samat soinnut kuin A-molli sävellajissa. Itse asiassa jokaisella duurisävellajilla on täsmälleen vastaava mollisävellaji: G-duuri on sama kuin E-molli, D-duuri on sama kuin B-molli ja niin edelleen.
En ole ikinä ymmärtänyt miksi sävellajeissa pitää olla duuri ja molli. Sen pitäisi riittää, että soinnuissa on duuri ja molli. Sävellaji muuten saa nimensä ensimmäisen sointunsa mukaan. C-duuri sävellaji ei tarkoita samaa kuin C-duurisointu, joka vain aloittaa kyseisen sävellajin. A-mollisävellajin taas aloittaa A-molli. Sävellajissa on seitsemän nuottia, duurisoinnussa vain kolme. Jokaisella sävellajin nuotilla on oma sointunsa. Sävellajissa on kolme duurisointua (1,4 ja 5), kolme mollia (2,3 ja 6), yksi vähennetty (7) .
Tämä on vain yksinkertaistettu versio. Tarkempi selittäminen veisi tunteja.
Kiitoksia tarkennuksesta.
PoistaAiheesta on muuten hieno kolmitasoinen tietopaketti Jyväskylän Musiikkiopiston sivustolla. Vuosikymmenen se oli tuottajansa Sakari Hildénin omilla sivuilla:
https://www.jyvaskylanmusiikkiopisto.fi/musiikkitieto/
5/4:ää soittaessa menee helposti sekaisin, kun länsimaissa useimmat ovat tottuneet 4/4-tahtiin. On aika hankalaa soittaessa ajatella 1-2-3-4-5-1-2-3-4-5. Helpommin luonnistuu, kun ajattelee Washington-New York-Washington-New York... tai jokin vastaava viisitavuinen lausahdus. Jokainen voi helposti kokeilla tuota "ilmarummuilla".
VastaaPoistaSeiskatahdin kohdalla voi vaikka hokea Washington-San Francisco. On paljon helpompi pysyä tahdissa kuin ajattelemalla 1-2-3-4-5-6-7-1-2-3-4-5-6-7... Näin siis ainakin aluksi, jotta pääsee käyntiin takeltelematta. Jossain vaiheessa rytmi vie sitten mennessään, eikä tuota hokemaa enää tarvita.
Itse ajattelin olevan 'mahdoton tehtävä' antaa viisi pistettä neljästä mahdollisesta. Mutta jos oikea vastaus tosiaan on viisineljäsosarytmi kappaleesta, niin se on nerokas. Ehkä jopa liiankin.
VastaaPoistaOtaksun Jarlan olevan yhtä sivistynyt kuin kilpa-autoilija Ruben, jolta taannoin kysyttiin mikä tapa on oikein lausua hänen sukunimensä. "kaikki on yhtä oikein" vastasi Ruben.
PoistaSen tahtilaji on 3/4
VastaaPoistaSe on siis sinusta valssi? Kokeile hyräillä sen tahdissa "puurattaat - puurattaat ...". Jos ei onnistu, niin ei se valssi ole. Eikä se valssi ole vaikka onnistuisitkin.
Poista