Kun Heimo kertoo nähneensä taivaalla kirkkaan halon, ei kollega pidä tätä erityisenä asiana, sillä hän olettaa Heimon tarkoittavan haloa. Halo on auringon ympärillä tietyissä olosuhteissa näkyvä kaareva valoilmiö. Heimo tarkoittaa kuitenkin, että taivaalla oli puinen halko.
heimo ei nähnyt taivaalla halkoa. ei edes pilkettä. se oli vain ihan tavallinen halkomaton polttopuu.
VastaaPoistaHalko on yleensä halkaistu, mutta ei sen välttämättä tarvitse olla. Polttopuumittaan, metriseksi katkaistu puu on halko silloinkin, kun se on pyöreää puuta.
Poistahalko (1-D) (monikko halot)
VastaaPoistatavallisesti metriseksi katkaistu ja yleensä halkaistu pyöreä puu, josta tehdään pilkkeitä esimerkiksi uunissa tai takassa poltettavaksi
Halot varastoidaan ja kuivataan halkopinoissa.
hakata halkoja
Suurissa keskuslämmityskattiloissa halot poltetaan täysimittaisina niitä enemmälti pilkkomatta.
(arkikieltä) polttopuu, pilke, klapi
(slangia) isokokoinen matkapuhelin
(slangia) muu kädessä pidettävä väline, joka on painava ja kömpelö
Halo ei aina ole kaareva, onhan esim. aurinkopilari, sivuauringot ja vasta-aurinko. Läheskään kaikki halot eivät ole myöskään auringon ympärillä: horisonttirengas, zeniittiympäristön kaari, 22 ja 46 asteen sivuavat kaaret, yläkovera Parryn kaari, Moilasen kaari, aurinkokaari...
VastaaPoistaKyllä halko on halkaistu, sillä siitähän tuo sana "halko" juuri tulee. Halkoja saadaan halkomalla puupölkkyjä (pökkelöitä). Usein kuulee sanottavan, että "halkoja" poltetaan esim. nuotiossa, mutta ne ovat klapeja. "Pilkettä" taas poltettiin häkäpöntössä ja pilke puolestaan on paljon pienempää ja lyhempää kuin klapi. Jo tuo nimikin "pilke" viittaa pilkkomiseen.
VastaaPoistaLisättäköön vielä, että liian ohut halottavaksi kelpaamaton n. metrin mittainen puukalikka on "koippura" -ainakin läntisen Suomen murteissa.
VastaaPoista